Mikä on onnistuneen elämäntapamuutoksen mittari?

zumba

Vähän aikaa sitten luin erään personal trainerien koulutusorganisaation perustajalta blogi-kirjoituksen, jossa hän heitti ideaa siitä että personal trainereille maksettaisiin asiakkaiden tulosten perusteella. Tyyliin mitä parempia tuloksia sitä isompi lasku asiakkaalle ja mitä heikompia tuloksia sitä vähemmän ”liksaa” pt:lle. Ja vaikka ymmärsin ajatuksen tuon jutun takana (eli että asiakas on oikeutettu tuloksia tuottavaan valmennukseen) enkä sinäänsä tässä itse juttua arvostele niin se laittoi minut silti miettimään tämän ajan suorituskeskeisyyttä ja sitä miten onnistumista mitataan.

Kaikenlaiset elämäntapa- ja laihdutusohjelmat ovat jatkuvasti pinnalla ja toki näitä myös itse valmentajana tarjoan, koska tosiasia on että kaikenlaiset muutokset tai kehittymiset asiassa kuin asiassa ovat huomattavasti helpompia asiantuntevassa ohjauksessa. Tällä alalla muutostarve on yleensä omassa kehossa, terveydessä, jaksamisessa, elämäntavoissa jne. Ja siksi on luontaista, että muutoksen mittareina käytetään selkeästi mitattavia määreitä, kuten painoa, ympärysmittoja, rasvaprosenttia, suorituskykyä (liikuntatestit) jne. Kovin mediaseksikästä on esittää ennen-jälkeen kuvia, pudotettuja kiloja ja muita ulkoisesti näkyviä ominaisuuksia ja hyvältähän ne tuntuvat asiakkaastakin joka näitä muutoksia hakee. Mutta onko elämäntapamuutos-”projekti” epäonnistunut, jos paino ei ole tippunut kymmentä kiloa tai vaatekoko ei ole pienentynyt kahdella? Tai mitä jos edellä mainittuihin muutoksiin menee kaksi vuotta, kolme vuotta, kymmenen vuotta? Onko se sitten epäonnistunut vai ylivenähtänyt projekti?

Ehkä tullaankin perimmäiseen kysymykseen, mihin oikeastaan halutaan muutosta? Onko se paino ja suorituskyky vai onko se ehkä yleinen tyytymättömyys omaan elämään ja itseensä? Onko se ehkä halua löytää tasapainoa ja yleistä hyvää oloa omaan arkeen? Onko se ehkä halua ottaa terveys omiin käsiin? Onko se ehkä halua löytää sisäinen itsensä rakastaminen ja siten myös kykyä ottaa rakkautta vastaan toisilta? Vastauksia on varmasti niin paljon kuin ihmisiäkin, jos vain malttaa kaivaa sen pinnan alle. Jos haluaa laihtua niin miksi haluaa laihtua? Jos haluaa olla paremmassa kunnossa niin miksi haluaa olla paremmassa kunnossa?

Kun ollaan ymmärretty mitä minä oikeastaan haluankaan niin voidaan miettiä, että minkälaiset elämäntapamuutokset sitä tukevat ja kuinka kauan se oma ”projekti” ottaa... puoli vuotta, vuoden, koko elämän? Kun oivaltaa jotakin oleellisen tärkeää itsestään, voikin olla ettei se puntarilukema olekaan enää ihan niin tärkeä tai ainakaan sitä ei tarvitse kytätä hiki otsalla rahkakupla otsasta pullistuen. Voi olla, että isoja muutoksia ja onnistumisen elämyksiä syntyy ilman grammankaan muutosta! Ehkäpä se suurin muutos onkin omassa ajattelussa, uskomuksissa ja tunne-elämässä. Tapahtuipa niitä fyysisiä muutoksia siinä ohella tai ei.

Palatakseni ihan alkuperäiseen ajatukseen, että asiakas maksaa pt:lle sitä isompaa taksaa mitä parempia tuloksia asiakas tekee. Minä käänsin tämän päässäni toisin päin. Eikö asiakkaan näkökulmasta ole motivoivampaa, että maksaa sitä vähemmän mitä parempia ”tuloksia” tekee? Mutta hmmm, miten niitä tuloksia nyt mitataan jos puntari ja mittanauha ei välttämättä ole onnistuneen muutoksen tae? Mitä jos voisi mitata sitä, toteuttaako asiakas sovittuja elämäntapamuutoksia (olettaen että sovitut muutokset ovat varsin kohtuullisia ja helppoja) lopputuloksen sijaan? Onneksi minä voin ja siksipä minä toteutan tämän nyt!

Olen vuoden verran käyttänyt valmennuksissani verkkopohjaista Precision Nutrition yrityksen valmennusohjelmaa, joka on vuoden mittainen, helppoihin ja askel kerrallaan tehtäviin elämäntapamuutoksiin keskittyvä valmennus. Uusi Hyvän Olon verkkovalmennus, jossa toimin itse henkilökohtaisena valmentajanasi, alkaa 4.9.2017. Tämä huippuammattilaisten luoma, erittäin fiksusti luotu valmennusohjelma sallii minun nähdä mitattavien ominaisuuksien lisäksi sen miten asiakas sitoutuu valmennustehtävien suorittamiseen. Se on helposti toteutettavissa, missä vain olet ja vaatii n. 5-15 min sitoutumista päivittäin (sekä tottakai treeniajan jos otat mukaan treeniohjelmat) eli valmennuksesta suoriutuminen ei vaadi yli-inhimillistä, itsekuriin ja kituuttamiseen pohjautuvaa suorittamista (koska sellainen ei alkujaankaan sovi omaan ajatusmaailmaani). Ja kuten lupasin, mitä paremmin sitoudut omaan elämäntapamuutokseen (joka sisältää niin ravitsemusta, liikuntaa, lepoa, stressinhallintaa ja itsestään oppimista) sitä vähemmän maksat!

ELI JOS OSALLISTUT HYVÄN OLON VERKKOVALMENNUKSEEN, OLET MUKANA KOKO 12 KK JA TEET SINULLE ANNETUT LYHYET PÄIVÄTEHTÄVÄT SEKÄ TOTEUTAT YKSINKERTAISET TERVEELLISTÄ ELÄMÄNTAPAA TUKEVAT TAVAT 80-100%:SESTI, SAAT YHDEN KUUKAUDEN ILMAISEKSI (ARVO 95-105€ )!

Jos olet kiinnostunut hyppäämään mukaan elämäsi viimeiseen (ja toisaalta koko elämäsi kestävään) elämäntapamuutokseen niin lue lisää valmennuksen sisällöstä täältä.

verkkovalmennus

Detox – Kehon ja mielen kevätsiivous

vihersmoothie



Detox tarkoittaa terminä erilaisten epäpuhtauksien ja toksisten (myrkyllisten) aineiden poistamista elimistöstä ja sana liitetään usein paastoamiseen tai muuhun rajumpaan dieettiin. Minä en kuitenkaan ole nyt kiinnostunut mehupaastoista vaan siitä, kuinka voisimme energisoida olotilaamme, tehostaa aineenvaihduntaamme ja kirkastaa ajatteluamme niin kehollisen kuin mentaalisenkin ”detoxin” avulla. Aloitetaan mentaalisesta kevätsiivouksesta.

KODIN KEVÄTSIIVOUS
Tiedät varmasti sen tunteen, kun kevätaurinko alkaa paistamaan ja tekisi mieli siivota turhat rojut pois nurkista, ehkä uusia hieman sisustusta tai ostaa tulppaaneja maljakkoon. Kodin kevätsiivous ei ole lainkaan hullumpi juttu näin detoxauksenkin näkökulmasta. Ympäristöllämme on valtavan iso vaikutus omaan mielialaamme ja ajatteluumme. Sotkuinen työpiste, tavaroista pursuilevat kaapit tai kylpyhuoneen pyykkivuoret eivät ole kummoinen inspiraation lähde. Päinvastoin tällaiset ”tekemättömät työt” voivat olla melkoinen energiasyöppö mentaalisesti. Ja nykyinen digitaalinen maailma lisää vielä oman ulottuvuutensa, kuten erilaisten sähköisten tiedostojen, sähköpostien ja digi-valokuvien loputtoman määrän, joiden järjestäminen jää meiltä monilta tekemättä ja siitä seuraa lisää ns. mentaalista energiantuhlausta. Koska tosiasiahan on, että niin fyysinen kuin digitaalinenkin sotku ympäristössä on jollakin tapaa mielessä muistuttamassa, että ”ai niin, tuokin pitäisi joskus hoitaa...” Kodin diitoksauksen voi aloittaa siitä, että ottaa jonkin yksittäisen asian, joka on ollut mielessä jo jonkun aikaa ja hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä. Jo yhden vaatekaapin siivous voi vapauttaa hurjasti energiaa ja saada aikaan hyvää mieltä. (Itse aloitin projektin: digivalokuvien järjestely ja varmuuskopiointi, vie varmasti jonkin aikaa mutta oikein jo odotan sitä fiilistä kun sen joskus saan vihdoin valmiiksi!)

MIELEN KEVÄTSIIVOUS
Ympäristön siivoaminen kirkastaa ajattelua, mutta vielä enemmän sitä tekee oman ajattelun siistiminen. Jatkuva negatiivinen ajattelu, itsensä tai toisten arvostelu tai negatiivisella energialla virittyneet ihmissuhteet ovat varmoja energiasyöppöjä. Negatiivinen energia on toksista niin mielelle kuin kehollekkin, koska se ei pelkästään vie energiaa, mutta myös vaikuttaa esim. siihen miten koemme kipua tai syömmekö herkkuja ikävien tunteiden poistamiseksi jne. Mielen detoxauksen voi aloittaa tarkastelemalla omaa ajatteluaan ja tunnetilojaan. Omien negatiivisten ajatusten ja tuntemusten tiedostaminen on tärkeä ensiaskel mielen kevätsiivouksessa. Kun kohtaat jonkin haastavan tai negatiivisen tilanteen, kysy itseltäsi voisitko neutralisoida tilannetta muuttamalla omaa toimintaasi tai ajatteluasi? On itsestä kiinni, antaako negatiiviselle ajattelulle valtaa. Kiitollisuus on helppo ja tehokas tapa lisätä omaa positiivista energiaa. Kokeile vaikka kiitollisuuspäiväkirjaa aina iltaisin, siten menet nukkumaan aina hyvät asiat mielessä. Toisinaan ympäristössämme on yksi tai useampi henkilö, joka levittää omaa negatiivista ajatteluaan ja nämä henkilöt vievät meiltä paljon energiaa. Joskus voi olla tarpeen tehdä kevätsiivousta myös tällaisten ihmissuhteiden kohdalla, jos mikään muu ei tunnu auttavan.

KEHON KEVÄTSIIVOUS
”Olet mitä syöt!” Eli kehoomme vaikuttaa se mitä syömme, mutta myös se mille kemikaaleille altistumme päivittäin. Jos omaa kemikaalikuormaa haluaa vähän vähentää niin helppo tapa on kiinnittää huomiota kosmetiikan käyttöön, koska ihon kautta imeytyy tehokkaasti niin hyvät kuin huonotkin aineet. Kokeile esimerkiksi luonnonkosmetiikkaa ja kiinnitä huomiota kodin puhdistus- ja pesuaineisiin.

Kehollinen detoxaus ei tarvitse olla paastoamista, mutta syömisiinsä voi tässä hengessä kiinnittää hieman enempi huomiota. Jos halutaan tukea kehon hyvinvointia, aineenvaihduntaa ja ehkä hieman keventää ruokavaliota niin pienilläkin asioilla voi vaikuttaa. Poista tai ainakin vähennä turhat kehoa kuormittavat ravintoaineet, kuten alkoholi, kahvi (runsaissa määrin), sokeri, valkoinen vilja, punainen liha ja synteettiset lisä- ja väriaineet sekä makeutusaineet. Lisää asioita, jotka tehostavat aineenvaihduntaa, antavat runsaasti ravinteita sekä virkistävät oloa. Näitä ovat esim. vesi, kasvikset (etenkin vihreät), kuitupitoiset ruoat, hapatetut ruoat (suoliston hyvinvointiin) ja vihreä tee. Kokeile vaikka kasvisruokapäivää tai vaikka kokonaista viikkoa ilman lihaa! Aamulla on erityisen tärkeää miten herätämme kehon yön jälkeen. Aamu kannattaa aloittaa aina lasillisella vettä ja esimerkiksi (lämpimällä ) sitruunavedellä on niin aineenvaihduntaa vilkastava kuin virkistäväkin vaikutus. Vahvista kehon kykyä poistaa haitallisia aineita kehosta. Liikunta ja kaikenlainen hikoilu, kuten saunominen saa hyvin aineenvaihdunnan liikkeelle. Pieni kotikylpylähetki saunomisineen ja ihonhoitoineen on mitä parasta kehon diitoksauksen tukemista (oma hemmotteluhetkeni sisältää saunan vihermehun kera ja kasvoille Madaran luonnonkosmetiikan Detox-naamio). Tietyillä ravintoaineilla puolestaan sanotaan olevan ns. detox-vaikutuksia, kuten raskasmetallien ja muiden toksisten aineiden poistamisen tukemisessa. Tällaisia detox-ruoka-aineita ovat mm. persilja, korianteri, varsiselleri ja oikeastaan kaikki tumman vihreät vihannekset. Tsekkaa minun detox-mehu ja muut vihertävät reseptit aiemmasta blogi-jutusta: Green power!

Kuten huomaat, kevätsiivousta voi tehdä monella tapaa ja tässäkin on listattuna vain murto-osa tähän aihealueeseen liittyvistä asioista. Tee oma kevätsiivouksesi niiltä osin mikä tuntuu sinulle parhaalta, kaikkea ei tarvitse tehdä kerrallaan. Tästä kehon kevätsiivouksesta jatkamme juttua 3.4. Super Sunday: Detox -tapahtumassa. Silloin keskustelemme lisää kehon toimintaa lisäävästä ravitsemuksesta, maistelemme detox-smoothieta sekä laitamme aineenvaihduntaa liikkeelle joogaharjoituksella (kaikille sopiva taso). Ilmoittaudu mukaan!

detox

Kehon viisaus – täsmäliikuntaa keholle ja mielelle

kehonviisaus


(Huom! Tämä ei ole synninpäästö luontaisille sohvaperunoille saati himo-jumppapirkoille, päinvastoin!)

Jokaisella meillä on omat mieltymyksemme liikunnan (tai liikkumattomuuden) suhteen. Se on osa luonteenpiirrettämme ja toisaalta osa luontaista kehotyyppiämme. Yksi tykkää juosta pitkää matkaa, toinen puntata salilla ja kolmas ei liikunnasta innostu lainkaan. Jokainen tietää, että monipuolisuus liikunnassa kannattaa ja siinä voi auttaa harjoittelun suunnittelu ja ohjelmointi. Mutta oikeastaan tämän jutun pointti ei ole liikunnan ohjelmoinnissa, vaan nimenomaan spontaanista liikunnan optimoinnista kehon ja mielen kulloisiinkin tarpeisiin.

Ideaalielämässä jokainen meistä nukkuisi tarpeeksi, söisi ravitsevaa ja energiaa antavaa ruokaa, pysyisi terveenä ja viettäisi stressivapaata elämää, jossa ei ole kroonista aikapulaa. Niin, ideaalielämässä... siellä olisi jatkuvasti loistava olo, energiaa ja aikaa tehokaaseen, kehittävään ja ohjelmoituun harjoitteluun. Normaalielämässä sen sijaan on huonosti nukuttuja öitä, liian tiukkoja deadlineja viikosta toiseen, ärsyttäviä pomoja, kiukuttelevia lapsia, jatkuvaa flunssakierrettä, kahvilla kuitattuja aamupaloja, koiranoksennusta valkoisella sohvalla... You name it, tosielämä ei tapahdu Strömsössä. Arkielämän hektisyys ja stressitaso on usein sitä luokkaa, että sinne ei aina mahdu tai ei ole järkevää mahduttaa harjoitusohjelmassa olevia kovia treenejä.

Sanotaan aina, että kuuntele kehoasi, kuuntele itseäsi. Mutta kuunteletko, oikeasti? Mitä jos antaisit kehosi viisauden tai mielentilasi määritellä mitä liikuntaa milloinkin harrastat? Silloin tosin tullaan tähän dilemmaan, että mitä jos mieli ja kroppa halajaa aina vain sohvalle lepäilemään tai päivästä toiseen lenkkipolulle juoksemaan? Se ei ole kehon ja mielen viisautta, se on pikemminkin tapa tai luonteenpiirre. Pitää kuunnella hienovaraisempia viestejä. Mitä kroppani kaipaa, mikä liikunta palauttaa rasittunutta kehoa tai mieltä tai millä liikunnalla lisään omaa energiaa? Jos olit suunnitellut meneväsi hikijumppaan, mutta huomaat että kehosi ei ole palautunut kunnolla edellisistäkään treeneistä tai stressitasosi ovat vilkuttaneet punaista jo viikon päivät. Silloin viisas muuttaa suunnnitelmaa, meneekin kehoa huoltavalle tunnille tai rennolle kävelylenkille ulos. Jotain mikä auttaa palautumaan eikä lisää stressiä jo olemassaolevan keho-mielistressin päälle. Jos puolestaan pitkä päivä toimistolla on kuluttanut siten, että haikilisit sohvalle jumpan sijaan, mutta tiedät että energiatasosi on huomattavan paljon parempi aina jumpan jälkeen niin viisas ottaa välipalaa ja lähtee jumpalle pienestä väsymyksestä huolimatta. Ja tulee virkeämpänä kotiin! Se on se salaisuus. Se, että liikunta antaa energiaa enemmän kuin ottaa. Kroppa voi olla väsynyt treenin jälkeen, mutta mieli on virkeämpi ja palautuminen harjoittelusta on nopeaa.

Oma ammattikuntani, ryhmäliikuntaohjaajat, ovat mestareita tässä itsensä EI-kuuntelussa. Treenataan kuin urheilijat, mutta ei palauduta kuin urheilijat. Mieli sanoo, että liiku vain, kovaa ja korkealta... niin kauan kuin kroppa sen kestää. Itselleni jooga on opettanut valtavasti itsensä kuuntelua ja olen huomannut, että siihen liittyy myös voimakas syklisyys. Pimeänä syys-talviaikana sekä iltaisin keho-mieleni kaipaa useammin palauttavaa ja rentouttavaa Yin-joogaa. Kun taas aurinkoiseen kevät-kesäaikaan sekä aamupäivisin kaipaan enemmän energistä, kroppaa kuormittavampaa joogaa. Naisilla hormonaalinen kierto tuo vielä oman syklisyytensä myös siihen, minkälaista liikuntaa kaipaa. Toki läpi vuoden liikunta on monipuolista, muttei aina samanlaista tai samassa suhteessa.

Itsensä kuuntelu, oikeasti, on vaativa laji. Niin sohvaperunalle kuin himoliikkujallekin ja kaikille siltä väliltä. Mutta se on hyvä laji opetella, koska silloin tiedät milloin kroppa kaipaa liikettä, energiaa, potkua aineenvaihduntaan, paloa ja tekemisen meininkiä. Toisaalta tiedät sen, milloin kehon ja mielen pitää saada palautua, ei liikkumattomuudella vaan lempeämmällä liikkeellä, hoitavalla ja huoltavalla liikunnalla. Jos ei ole ihan varma, miten tulkita kehonsa viestejä, niin aina voi pelata varman päälle liikkumalla monipuolisesti, kuormitusta vaihdellen ja antaen aikaa myös palautumiselle.

Mutta muista, vaikka keho on viisas niin mieli on oikullinen. Jos olet perusterve kuntoilija etkä keiku burnoutin partaalla niin et todennäköisesti ”kaipaa” pelkkää rentoa palauttelua viikkotolkulla, ellet ole lomalla! Winking

Koska sinä olet tärkeä!

vrksasana.jpg


Itsekkyys ei ehkä yleisesti ottaen kuulu hyveisiin ja tavoteltaviin asioihin, mutta terveellä tavalla saa ja pitää olla itsekäs. Olen viimeisen parin vuoden ajan ruvennut harrastamaan etenevässä määrin itseni kuuntelua eli mm. tarkkailemaan mitkä asiat elämässäni antavat energiaa ja mitkä puolestaan vievät sitä, miettimään mikä on omien arvojeni mukaista elämää, pohtimaan mitkä ovat pidemmän tähtäimen tavoitteeni ja minkä asioiden tekeminen vie tavoitteitani kohden (ja mitkä pois päin niistä ) sekä sitä, mitkä asiat tukevat omaa hyvinvointiani. Se, että pyrkii tekemään asioita ns. sydämestä käsin, johtaa väistämättä siihen, että kaikkeen ei voi sanoa ”kyllä” ja pitää opetella sanomaan ”ei”. Tuo äärimmäisen hyvä, mutta vaikea taito vaatii usein opettelua. Koska siinä vaiheessa, kun elämässä alkaa olla monta rautaa tulessa eikä osaa sanoa ”ei”, niin seuraa yleensä uupumusta, tyytymättömyyttä ja pahimmillaan loppuun palamista. Jotta siis välttyisin edellä mainituilta ja pystyisin myös panostamaan muihin itselle tärkeisiin asioihin, niin olen yrittänyt opetella sanomaan ei. Tämän vuoden olen aloittanut erityisen itsekkäästi, tietoisesti. Liikunta-alalla tammikuu on kiireisintä aikaa ja silloin pitäisi olla valmis painamaan vähän enemmän duunia. Olen silti rajoittanut asiakasmääriäni ja jumppaohjauksiani, koska koen että omalla kohdallani laatu ja läsnäoloni alkavat kärsiä liiallisesta työmäärästä. Sitäpaitsi haluan itsekkäästi lisää vapaa-aikaa, siitäkin huolimatta että se ei ole se taloudellisesti paras vaihtoehto. Lisäksi olen itsekkäästi ottanut loma-aikani keskelle kiireisintä sesonkia. Olen rajoittanut omaa sähköpostin käyttöäni, jotta päivät olisivat muutakin kuin tietokoneella roikkumista, mutta se myös tarkoittaa etten ole 24/7 tavoitettavissa kuten ennen. Olen itsekäs myös kotielämässä. Jos koen tarvetta ladata akkujani joogaharjoituksen tai meditaation merkeissä niin otan sille aikaa. Lapsenikin tietää, että kun äiti joogaa niin silloin ei riehuta ja rallata ympäriinsä. Hävytöntä, eikö?! Winking

Miksi terve itsekkyys kannattaa? Tiedätkö niitä tyyppejä, jotka kantavat kaikkien ympärillä olevien ihmisten huolet ja tarpeet harteillaan, mutta eivät jaksa/ehdi sen lisäksi enää huolehtia itsestään? Tai ehkä tunnistat sen piirteen itsessäsi. Tai olet ehkä se työyhteisön tunnollisin tyyppi, joka joustaa ja taipuu loputtomiin. Tai ehkä vain huomaat joku päivä, että työn, perheen ja arjen pyörityksessä olet unohtanut itsesi ja omat tarpeesi. Nämä eivät ole huonoja piirteitä, mutta voimavarat eivät ole ehtymätön lähde, niitä pitää ammentaa jostakin. Paljon käytetty ilmaus ”laita happinaamari ensin itsesi päälle ja auta vasta sitten muita” pätee tässäkin. Jos itsestään ja omasta hyvinvoinnista ei huolehdi niin ei ole pidemmän päälle voimavaroja huolehtia muidenkaan hyvinvoinnista tai olla millään tavalla tuottelias. Ja kukaan, ei kukaan ota vastuuta sinun puolestasi omasta hyvinvoinnistasi! Jokaisen on itse opittava asettamaan omat rajansa, sanomaan ”ei” tarvittaessa, ottamaan omaa aikaa ja panostamaan itseensä. Vaikka se tuntuisi kuinka itsekkäältä. Kun SINÄ voit hyvin niin lähipiirisikin voi hyvin. Kun sinä olet itsekäs oman hyvinvointisi suhteen niin alat tehdä asioita, jotka antavat energiaa eivätkä kuluta sitä loppuun. Alat kuunnella sisintäsi, toiveitasi ja tavoitteitasi, ja kulkea niitä kohden. Otat oman elämäsi haltuusi ja olet ylpeä siitä.

Niin siis miksi itsekkyys oman hyvinvoinnin suhteen kannattaa? KOSKA SINÄ OLET TÄRKEÄ!

Tervetuloa Uusi Vuosi 2016

vuosi2016


Vuoden vaihde on ihanaa aikaa. Se on jollakin tapaa uuden alku ja askel kohti valoa ja kevättä.

Uuden vuoden vaihde on perinteisesti lupausten ja tavoitteiden asettelun aikaa. Mutta se on myös otollista aikaa katsoa taakseen menneeseen vuoteen, positiivisessa valossa! Vuoteen varmasti mahtuu yhtä ja toista petrattavaa asiaa ja asioita, joista voi ottaa opiksi, mutta jotta emme jumittuisi ”epäonnistumisiin” ja negatiivisiin ajatuksiin, on tärkeämpää nostaa esille onnistumiset ja onnen aiheet menneessä vuodessa. Mitkä olivat sinun tähtihetkiäsi? Mistä kaikista asioista olet kiitollinen menneenä vuotena?

Entäs ne lupaukset sitten? Meillä kaikilla on elämässä usein montakin pientä tai isoa muutostarvetta tai tavoitetta yhtäaikaisesti. On tavoitteita työelämässä, toiveita ja haaveita yksityiselämässä, tarpeita parantaa omaa hyvinvointia niin fyysisesti kuin psyykkisestikkin jne. Ihmismieli on vain hieman epärealistinen ja helposti kuvittelee näin ”uuden alun” kynnyksellä, että kaikki pitää saavuttaa kerralla. Lataamme helposti itsellemme kohtuuttomia odotuksia ja massiivisia muutoksia, joita lähdemme tammikuun armottomalla tarmolla toteuttamaan.

Älä ymmärrä väärin, en tarkoita etteivätkö tavoitteet, unelmat ja suuret visiot olisi tärkeitä, päinvastoin. Juuri niitä pitääkin herätellä ja uusi vuosi on mitä erinomaisinta aikaa pysähtyä kuuntelemaan omia syvimpiä toiveitaan. Ongelma onkin se, että yritämme tehdä kaiken kerralla. Unohdamme kuitenkin sen, että jokainen yksittäinen muutos tai tavoite vaatii paljon energiaa ja työtä. Pysyvä muutos mm. elintavoissa vaatii sen, että asioista tulee rutiineja ja rutiinit puolestaan vaativat valtavan määrän toistoja. Lienee siis turha sanoa, että jos yrittää yhtäaikaisesti tehdä kymmenestä uudesta asiasta itselleen rutiinia niin on todennäköistä, että kaikki uudet muutokset kaatuvat omaan mahdottomuuteensa.

Suosittelen, että otat hetken omaa aikaa, vaikkapa nyt uuden vuoden aattona. Ota kynää ja paperia eteesi. Rauhoitu hetki syvään hengittäen tai tee pieni meditaatio jos se tuntuu omalta jutulta. Tee katsaus menneeseen vuoteen ja mieti tai kirjaa ylös kaikki hetket, saavutukset, ihmiset ja asiat joista olet kiitollinen menneenä vuotena. Sen jälkeen mieti mitkä ovat sinun isommat unelmat ja tavoitteet joko vuodelle 2016 tai vaikka muutaman vuoden päähän. Visioi, anna mielikuvituksen lentää! Erittele yksi konkreettinen tavoite ja mieti YKSI asia, jonka tekeminen vie sinua lähemmäs kohti tavoitettasi. Tiedän, tekisi niin mieli listata pitkä ”to do” -lista, mutta mieti nyt vain yksi asia. Sellainen asia, jonka voit itsellesi luvata ja joka on merkityksellinen lopullisen tavoitteen suhteen. Esim. jos haluat parantaa fyysistä hyvinvointiasi ja ehkä pudottaa painoakin niin ”lupauksesi” voi vaikka olla yöunien pidentäminen tunnilla. Kyllä, kyllä, pitäisi miettiä ruokavaliota ja liikkumistakin, mutta... jos haluat terveyttä ja hyvinvointia koko vuodelle, ei vain tammikuulle, niin valitse se YKSI asia! Tuo yöunien parantaminen voi olla kriittinen tekijä, jota ilman ravinto- ja liikuntatottumuksien muutos pidemmällä tähtäimellä ei edes onnistu. Luota siihen, että tavoitteesi kannalta tärkeät muutokset seuraavat toisiaan, kunhan saat ensin yhden asian kuntoon. Tee tästä yhdestä asiasta mantrasi, jonka päätät toteuttaa. Kirjaa se ylös, kuten myös pidemmän aikavälin tavoitteesi. Palaa näiden tavoitteiden ja ”lupausten” pariin 1-2 kertaa kuukaudessa ja päivitä tarpeen tulleen uudet toimintasuunnitelmat jo toteutuneiden tilalle.

Tervetuloa vuosi 2016, olkoot se täynnä unelmia ja ihania hetkiä!

P.S. Jos haluat tulla herättelemään kehoa ja mieltä uuteen vuoteen niin tervetuloa Uuden Vuoden Flow Joogaan sunnuntaina 3.1.2016. Lisätietoja täältä.

Kaisan 7 vinkkiä motivaation boostaamiseen

awsome

Tiedätkö ne syysaamut, jolloin vesisade ja tuuli piiskaa ulkona ja mieluiten jäisi vain sänkyyn makaamaan koko päiväksi? Ei huvita työnteko tai treeni tai mikä tahansa asia, joka pitäisi tehdä. Tai säästä huolimatta huomaat, että juuri tänään (tai jo pidemmän aikaa) motivaatio jotakin asiaa kohtaan tuntuu olevan hukassa.

Eräänä tällaisena tahmeana aamuna, syysharmaassa ja flunssaisena, pohdiskelin tarkemmin,millä keinoilla itse selätän motivaatiopulaa. Olenhan sentään ammatiltani valmentaja eli motivaattori ja innostaja, joten on aika hieman analysoida omia keinojani motivaation boostaamiseen. Osa näistä on pieniä käytännön toimia, osa laajempia ajattelumalleja, mutta kaikkea näitä kuljetan ainakin jossakin muodossa mukanani päivittäin. Toivottavasti niistä joku toimii myös sinulle.


1. ITSENSÄ ”RE-BOOTTAUS”

Ihan ensimmäisenä ja tärkeimpänä pidän jonkinlaista itsensä ”re-boottausta” eli pysähtymistä, rauhoittumista ja itsensä ”kuuntelua”. Sillä usein tällainen motivaation kadotus liittyy stressiin, kiireeseen tai jonkinlaiseen sisäiseen ahdistukseen. Itselleni meditaatio on yksi tärkeimpiä menetelmiä tätä varten. Jo lyhyt 5 minuutinkin rauhoittuminen parantaa kummasti mielialaa, tyynnyttää ja auttaa näkemään asiat selvemmin.

Toinen erittäin hyvä keino pysähtymiselle ja itsensä kuuntelulle on kirjoittaminen. Kirjoittaa voi vaikka päiväkirjaa, affirmaatiota (positiivisia voimalauseita) tai kiitollisuuspäiväkirjaa. Kun esimerkiksi kirjaa päivittäin ylös vaikka yhdenkin asian mistä tuntee aidosti kiitollisuutta niin se muuttaa välittömästi omaa asennoitumista, mielialaa ja jopa aivokemiaa.

Myös lukeminen, olipa se sitten faktaa tai fiktiota, on hyvä keino pysähtyä ja uudelleen orientoitua käsillä olevaan tehtävään.

2. YMPÄRISTÖ KAIKILLA AISTEILLA

Siisti ympäristö, kuten työskentelytila inspiroi ihan eri tavalla tarttumaan toimeen kuin sekasorto. Epäjärjestys kotona, työtilassa tai vaikka vaatekaapeissa aiheuttaa vain lisää stressiä, tuskailua ja hallitsematonta kaaos-olotilaa. Hyvä motivaatioboosteri on siivota se tila jossa meinaa esim. töitä tehdä tai vaikkapa vaatekaapin siivous ylimääräisistä tavaroista vapauttaa kummasti lisäenergiaa muuhun oleelliseen.

Kun kaipaan lisämotivaatiota (ja muutenkin), laitan soimaan hyvää musiikkia ja sytytän kynttilät (etenkin näin syksyllä ). Kannattaa miettiä mikä itseä ilahduttaa ja lisätä niitä asioita mahdollisuuksien mukaan ympäristöönsä, on se sitten valokuvia, tuoksuja, värejä, kukkia tms. Muokkaa ympäristöstäsi sellainen josta voit nauttia ja inspiroitua kaikilla aisteilla.

3. LIIKE

Yksi tärkeä keino lisätä omaa motivaatiota on liike. Liike luo energiaa ja energia luo motivaatiota. Itse käyn rauhallisella metsäkävelyllä, joogaan tai tanssin. Lyhyt muutaman minuutinkin hetki auttaa jälleen kummasti. Tee jotain mikä sinua liikuttaa! Tämä pätee myös siihen jos podet motivaatiopulaa liikuntaa kohtaan. Muista, pienikin hetki usein auttaa ja voi olla että huomaat tehneesi tunnin lenkin viiden minuutin sijaan kun vain pääsit vauhtiin.

4. RUOKAA KEHOLLE JA MIELELLE


Itseäni motivoi suuresti kun valmistan ja syön jotain mikä näyttää ja maistuu hyvälle, mutta samalla tiedän, että se tekee hyvää terveydelleni. Motivaatiopulassa voi olla kovastikin mielihaluja juuri vähän epäterveellisempiin ruokiin, joten sitä suuremmallakin syyllä satsaa tähän. ”Motivaatioruoka” antaa energiaa keholle ja aivoille, ei nostata verensokeria pilviin (koska sen jälkeen väsyttää taas), maistuu hyvälle, näyttää kauniilta ja edistää terveyttä (ei heikennä sitä ). Kokeile uusia reseptejä, se on paras tapa inspiroitua ravinnon saralla!

5. DON’T WORRY, BE HAPPY

Negatiivisuus on loistava motivaationtappaja asiassa kuin asiassa. Ei tarvitse olla ällöpositiivinen tai tekopyhä, mutta pikkuripaus positiivisuutta voi auttaa kummasti. Oletko koskaan huomannut olevasi todella motivoitunut ja samalla täynnä negatiivisia ajatuksia tai negatiivista itse-puhetta? En minäkään. Turha siis odottaa suurta motivaatiopuuskaa jos haluaa rypeä mutalammikkossa. Positiivista on, että kaikki edellä mainitut motivaationlisääjät ovat myös erinomaisia positiivisten ajatusten lisääjiä. SMILE! Happy

Myös ympärillä olevien ihmisten negatiivisuus syö omaa motivaatiota, joten katso kenen seurassa liikut. Hakeudu niiden ihmisten seuraan, jotka nostattavat hyvää mieltä ja inspiroivat myös omaa toimintaa. Sama pätee myös mm. sosiaalisessa mediassa.

6. TSEKKAA OLETKO VIELÄ KARTALLA

Jos motivaatio tuntuu olevan kadoksissa vähän pidemmän aikaa kaikista toimenpiteistä huolimatta niin on aika tarkistaa onko vielä kartalla. Kartalla tarkoitan tavoitteita, unelmia, visioita ja arvoja. Tai ensinnäkin, kai sinulla on jonkinlainen kartta?! Todella moni painaa menemään ilman että pysähtyy aika ajoin tsekkaamaan, että mihin oikeastaan edes haluaa mennä. Eli tarkista, palveleeko sen jonkin asian tekeminen sinun tavoitettasi, unelmaasi tai arvojasi tai ovatko tavoitteesi muuttuneet matkan varrella? Jos et ole vielä määritellyt sen tarkemmin, että mitkä ne omat unelmat ja tavoitteet ovatkaan niin suosittelen aloittamaan näiden asioiden parista (se ei ole aina todellakaan helppoa, joten kannattaa käyttää tähän vähän enempi aikaa). Laadi oman elämäsi kartta ja päivitä se tarpeen mukaan. Motivaatiota etenemiseen on hankala löytää jos ei tiedä mihin suuntaan on menossa.

7. JUST DO IT!

Toisinaan motivaatio voi olla hukassa vaikka tietää, että jonkin asian tekeminen on oleellisen tärkeää omalle tavoitteelleen tai se on vain tehtävä. Jokainen tietää, että toisinaan vastustaa ihan vain vastustamisen ilosta. Jokin työhomma pitäisi saada valmiiksi, koti pitäisi siivota, lenkille pitäisi lähteä ja tietää jopa, että jälkikäteen olotila olisi paljon parempi, mutta ei vain saa aikaiseksi. Silloin on aika käyttää sitä kuuluisaa itsekurilihasta, jotta hommat tulee tehtyä. Koko tämän tekstin idea on, että omaa motivaatiota saisi kasvatettua niin että itsekuria pitää käyttää mahdollisimman vähän, mutta kyllä toisinaan pitää vain käydä tuumasta toimeen ja JUST DO IT!

diary

Kohti hyvää ja kevyempää vuotta 2015

painonhallintaryhmä


Väsymystä, energian ja motivaation puutetta, liikakiloja, makeanhimoa, stressiä, kroonista aikapulaa, kriittisyyttä omaa peilikuvaa kohtaan...

Nämä ja monet muut negatiiviset ajatukset ja tuntemukset kuuluvat jossakin määrin monien meidän päivään.
Extra-kiloja on ehkä hiipinyt kroppaan vuosien saatossa ja niiden karistaminen ei tahdo onnistua tai tuntuu todella työläältä. Pitäisikö liikkua enemmän? Pitäisikö ruveta noudattamaan jotakin dieetti-ohjelmaa? Miten siitä suklaahimosta pääsisi eroon? Olisiko jostakin pilleristä tai superfoodista apua? Voita vai vähä-rasvaista? Hiilareita vai ei? Mikä on oleellista ja mikä ei? Netti ja lehdet ovat pullollaan ohjeita ja asiantuntijalausuntoja, jotka ovat usein jopa täysin ristiriidassa toistensa kanssa. Tietoa on, mutta välillä liikaakin.

Mitäpä jos asiaa lähestyisikin vähän eri suunnasta. Mitä minulle kuuluu? Olenko onnellinen? Mikä on suhde itseeni? Miten päiväni sujuvat? Olenko stressaantunut? Ai miten nämä liittyvät painonhallintaan? Ehkä enemmän kuin arvaatkaan.

Painonhallinta ei mielestäni ole vain keskittymistä siihen mitä syö ja paljonko liikkuu. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se voi olla sitä, mutta me ihmiset emme ole kovin yksinkertaisia. Me emme ole koneita, joten se mitä mielessämme ja ajatuksissamme tapahtuu, vaikuttavat myös siihen miten toimimme ja miten kehomme toimii. Stressi sekä negatiiviset ajatukset ja uskomukset lannistavat mieltä ja sabotoivat painonhallintaamme. Kun taas positiivinen mieli ja usko itseen ajaa moottorin lailla meitä kohti parempia valintoja ja pysyviä hyviä elintapoja. Mielellä on myös iso merkitys suoraan kehon toimintaan. Halusimmepa tai emme, mielialamme ja astenteemme vaikuttavat suoraan myös kehon fysiologiaan, kuten hormonitoimintaan ja hormonitoiminta vaikuttaa mm. painonhallintaan. Mielen voimaa ei siis ole syytä vähätellä kun puhutaan painonhallinnasta.

Mitä KT Balanssin tammikuussa alkavassa painonhallintaryhmässä siis jumpataan, mieltä vai kehoa... Molempia sekä niiden tasapainoa.
Ravitsemus on tottakai ihan kärkisijoilla. Miten syödä terveellisesti, puhtaasti, herkullisesti ja pudottaa painoa ilman nälkäkuureja ja loputtoman tiukkaa itsekuria? Oleellista on myös se, miten elämäntapamuutoksesta saadaan pysyvää eikä pelkkää hetken kuuria. Miten ravinnon ja liikunnan avulla saadaan lisää energiaa päiviin ja jaksamista arkeen? Mutta tärkeää on myös huolehtia omasta jaksamisesta, vahvistaa positiivista minäkuvaa, löytää oma sisäinen voima tehdä elämässään juuri itselle tärkeitä muutoksia. Löytää se kehon ja mielen tasapaino, jossa omaa peilikuvaa voi katsoa hymyssäsuin.

Haluaisitko sinä olla mukana tässä porukassa?
Ryhmävalmennus sopii sinulle, joka haluat tehdä pysyvästi muutoksia kohti terveellisempää elämää ja haluat ehkä tiputtaa joitakin extra-kiloja. Mutta sopii myös sinulle joka olet jo tyytyväinen tämänhetkiseen painoosi, mutta kaipaat terveellisempää ja energisempää arkea.
Jos tämä voisi olla sinun juttusi niin ilmoittaudu mukaan tai kysy Kaisalta lisätietoja!

Energistä ja upeaa vuotta 2015 sinulle!

Olemisen sietämätön keveys

IMG_5219

Kesä, aurinko ja loma! Sitä moni meistä on odottanut, läpi pimeän pitkän talven. Ei aikatauluja, ei stressiä, ei työhuolia. Vai onko se helppoa heittäytyä kesäpäivien vietäväksi vailla huolen häivää?

Toisille on hyvinkin helppo kääntää itsensä ns. lomamoodiin ja unohtaa kaikki arkinen aherrus, olla vain. Mutta lomalle jääminen voi myös olla yhdenlainen haaste nykyisessä sähköpostien, älypuhelimien ja somen yhteiskunnassa, jossa olemme jatkuvasti toisten ihmisten tavoitettavissa ja läsnä joka paikassa, koko ajan. Ja vaikka olisitkin saanut suljettua kaikki sähköiset viestintävempaimet lukittujen ovien taakse, voi seuranasi olla edelleen työjuttuja kelaava mieli. Ainakin silloin, kun käsillä ei ole mitään ihmeellistä aktiviteettia.

Yrittäjänä myönnän olevani surkea lomailija. Niinpä yleensä lomailenkin ulkomailla, jolloin täydellinen irroittautuminen on yleensä helpompaa. Mutta ei sekään takaa sitä, että mieli olisi välttämättä vapaa työasioista. Etenkin jos lomaasi ei sisälly mitään ihmeellistä tekemistä. Olemisen keveyttä ei turhaan kutsuta sietämättömäksi.

Mielestäni rento olemisen tila on lähes meditatiivista. Se on läsnäoloa tässä hetkessä. Ja onnistuessaan se antaa hurjasti voimavaroja, lataa akkuja, lisää onnellisuutta ja lisää luovuutta. Tuota tekemättömyyden tilaa voisi kutsua myös laiskotteluksi, koska sitähän se on. Mutta sitä on juuri sopivasti, ettei se kuitenkaan lamaannuta tai tee oloa veltoksi, päinvastoin.

Itse huomaan, että tähän ihanaan olemisen tilaan on haastava päästä täydellisesti yhden tai kahden vapaapäivän aikana, mutta yritän siihen aina ajoittain pyrkiä, koska harvemmin saan nauttia monen viikon lomailusta. Joten olipa lomasi sitten lyhyt tai pitkä, täynnä aktiivisuutta tai silkkaa oleilua, niin pyri ottamaan siitä kaikki irti. Mitä lyhyemmässä ajassa opit karistamaan työasiat pois aktiivisesta mielestäsi niin sitä helpompaa rentoutuminen ja stressittömyys on myös sitten, kun työt jälleen alkavat.

Tässä pari vinkkiä, jotka voivat helpottaa rentoon olemisen tilaan pääsemistä:

  • Sulje sähköposti (laita lomaviesti päälle), puhelin ja minimoi netin käyttö
  • Lue kirjaa tai lehtiä, ei ammattiin liittyvää
  • Hoida puutarhaa
  • Kokkaile kehoa ja mieltä hellivää ruokaa
  • Ota päiväunet riippukeinussa
  • Soutele tai kalastele järvellä
  • Joogaa tai tee muuta kevyttä liikuntaa ulkona
  • Tee mitä huvittaa

Aurinkoa, lämpöä ja laiskottelua kesääsi!

Terveisin semi-lomaileva yrittäjä, joka onnistuu aina hetkittäin lomailemaan ja vain oleilemaan. Happy

Hups, hurahdin!

19365810_s

Hurahtaja ja innostuja on spontaani, kokeilunhaluinen, lyhytjänteinen, luottavainen ja optimistinen. Tunnistan tämän itsessäni, niin hyvässä kuin pahassakin.

Olen itseasiassa usein pitänyt sitä huonona piirteenä itsessäni. Sitä, ettei tyydy yhteen tutkintoon, yhteen ammattiin, johonkin tiettyyn lajiin tai ylipäätänsä mihinkään yhteen lokeroon (onneksi olen kuitenkin toistaiseksi tyytynyt vain yhteen aviomieheen Winking ). Hurahtajan luonne takaa sen, että löydän itseni aina uusista koulutuksista, projekteista tai harrastuksista ja vääjämättä silloin joku muu asia jää taka-alalle, koska kaikelle ei vain ole aikaa. Välillä päätän, että nyt vain keskityn näihin juttuihin joita jo teen enkä lähde hamuamaan jälleen jotain uutta ja mielenkiintoista, mutta sitten kuitenkin löydän itseni pian jonkin uuden ääreltä. Raivostuttavaa ja välillä vähän turhankin optimistista, mutta... ah, niin energisoivaa!

Uusimmassa Hyvä Terveys -lehdessä oli artikkeli ”Hurahdus antaa voimaa”. Sitä lukiessani mietin, että ehkä ei olekkaan niin paha asia olla tällainen hurahtelija, innostuja. Tai no, artikkelin mukaan se voisi olla huono, jos olisin yritysjohtaja, mutta onneksi en ole. Elämäntapayrittäjänä saankin ehkä olla hieman hurahtelija. Hurahtaminen pitää virkeänä, elinvoimaisena ja onnellisena. Elämä on matka, jossa saakin hypätä välillä polulta toiselle ja toisinaan voi myös palata vanhalle polulle jos siltä tuntuu. Vaihtelu virkistää ja luottamus siihen, että elämä kantaa, antaa voimaa.

Alkuvuodesta, kun sain Life Coach koulutuksen paperit käteen ja yrittäjän ammattitutkinnon suoritettua niin päätin, että nyt saa opiskelu hetkeksi jäädä. Mutta hurahtaja kun olen niin... ravintovalmentajan täydennyskoulutuskirja tipahti vastikää postiluukusta ja joogaopettajakoulutus alkaa kesän korvilla. Hupsis! Luotan, että ne ohjaavat taas elämänipolkua juuri oikeaan suuntaan ja mikä tärkeintä, näiden hurahdusten avulla pääsen toteuttamaan unelmiani, rohkeasti!

Ihanaa hurahtamisen ja heittäytymisen kevättä sinullekkin! Happy

Kiire – State of mind!

18298966_s

Ystäväni päivitti facebookiin erään päivityksen, joka antoi ajattelemisen aihetta niin minulle kuin monelle muullekkin. Se meni näin:

”…ajoin aamusella (fillarilla) Limingatullista Uuttakatua keskustaa kohti. Liiketullin kohdalla ohitin pienen tytön, ensin en ajatellut mitään kummempaa mutta noteerasin hänet. Ajoin jo tovin matkaa mutta jokin sai minut kääntymään takaisin. Tyttö seisoi edelleen samalla paikalla ja tuijotti suojatietä. Hän nyyhkytti ja yritti soittaa jollekin. Pysähdyin ja kysyin, että mikä hätänä. Vastauksena tuli ettei hän uskaltanut ylittää suojatietä, liikennevalot olivat pois käytöstä eikä kukaan - EI YKSIKÄÄN AUTOILIJA OLLUT HILJENTÄNYT vaikka hän oli yrittänyt USEAAN otteeseen lähteä ylittämään suojatietä joutuakseen kouluun. Ja hän oli seissyt ja yrittänyt jo pitkään.Ymmärsin että tämä pieni hentoinen prinsessareppuinen oli yrittänyt soittaa vanhemmilleen että hän ei PÄÄSE suojatien yli ja myöhästyy koulusta. Rauhoitin ja lohdutin, otin kädestä kiinni ja lähdimme ylittämään suojatietä. Kun olimme puolessavälissä niin vielä joku ku....pää ajaa pakullaan täyttä aivan nenämme edestä vaikka näki jo hyvin kaukaa meidät. Autot paranee ja komistuu mutta ihmisten järki ja välittäminen surkastuu. En saa enempää sanoja ulos mutta tulipa tuossa jo kaikki. Mennään itseemme."

Kyseinen tapaus kuvastaa paljolti liikennekulttuuriamme (ainakin täällä Oulussa), mutta sen kummemmin ottamatta kantaa ajokulttuuriin, halusin kysyä miksi meillä on niin kiire ettemme ehdi pysähtyä? Mitä kiire oikastaan on?

Tosiasiahan on, että koemme yhä enemmän ja enemmän kiirettä niin työssä kuin vapaa-ajallamme. Meiltä odotetaan koko ajan enemmän, pitää olla tehokkaampi ja tuottavampi. Suoritus- ja kiirekulttuuri on perisuomalaista. Kun vaihdamme kuulumisia ystäviemme kanssa, usein ensimmäinen lause omasta tai toisen suusta on, että ”kiirettä pitää”. Onhan se suorastaan synti ja laiskuuden merkki jos ei koe olevansa kiireinen. Kiire kuitenkin stressaa, saa meidät voimaan huonosti ja saa meidät toimimaan ei-toivotulla tavalla, kuten painamaan lisää kaasua.

Mutta onko se, että on paljon töitä tai tekemistä, sama asia kuin kiire? Uskaltaisin väittää, että kiire on kuitenkin loppupeleissä mielentila.

Ja siihen voimme vaikuttaa itse, vaikka itse työmäärään emme aina voisikaan vaikuttaa. Kalenterit, aikataulut ja riittävä suunnitteleminen auttavat meitä ajankäytössä ja aikatuluista johtuvan kiireen hallinnassa. Muistilistat ja to do -listat ovat sen sijaan hyvä apu siinä, ettei kaikkia asioita tarvitse yrittää pitää muistissa. Koska mitä enempi mielessä on muistettavia asioita, sen kiireisempi ja stressaavampi on olotila. Mutta onko mahdollista löytää kiireetön mielentilaa silloin kun tuhat rautaa on tulessa, tekemättömät työt kasaantuvat ja jokapaikassa pitäisi olla yhtäaikaa? Jos kiire on mielentila niin vastaus on kyllä. Keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan, olemalla läsnä sekä luottamalla siihen, että aikaa on riittävästi (ja jos aikaa ei ole riittävästi niin auttaako enään asian turha vatvominen). Oman mielen voi rauhoittaa kiireenkin keskellä näiden avulla. Ei se välttämättä helppoa ole tai tule luonnostaan, ei ainakaan itselleni. Aina uudestaan ja uudestaan joudun muistuttamaan itselleni, että kiire on vain mielentila ja siitä ei tarvitse kärsiä.

Töitään ei siis tarvitse lopettaa eikä tarvitse muuttaa Karibialle opettelemaan leppoisampaa elämäntapaa. Meidän ei tarvitse olla ON/OFF. Pieniä muutoksia voi tehdä myös arjessa, omassa ajattelussaan ja käyttäytymisessään. Seuraavan kerran kun työtaakka painaa hartioita, olet jo myöhässä, kiire hiipii mieleen ja kaasujalka painaa kovempaa niin mitä jos kokeilisit hidastaa, hengittää syvään ja katsoa ympärillesi. Ehkä joku pikku koululainen haluaisi päästä tien ylitse. Luultavasti et ole perillä sen nopampaa vaikka painaisitkin kaasua kovempaa ja työt eivät valmistu niitä murehtimalla. Kiire on vain mielentila – state of mind – ja sinä itse voit päättää haluatko päästää kiirettä mieleesi.